Retkellä: Rintalan tila


Pääsin keväällä silittelemään upeita suomenlampaita ja kainuunharmaksia, kun ajelimme pienen kässäkerhoporukan kanssa Rintalan tilalle Keihäskosken kylään. Tilalla elelee luomusti yhteensä n. 1000 lammasta, ja olin ihan innoissani päästessäni tutustumaan lampaiden eloon livenä ja näkemään, mistä lanka omaan Light Trails -paitaani on tullut.

Kävelimme Mari Rintalan perässä rakennuksiin, joissa jokaisessa vastassa oli lempeä bää-kuoro. Mari kertoi, mitä kaikkea lampaiden kasvattamiseen kuuluu ja miten niitä hoidetaan. Yhdessä rakennuksessa oli suloisen pulleita uuhia, joiden poikimisaika oli juuri tuloillaan. (Lampolan katossa on kamera, jonka kautta poikimistilannetta pystyy seuraamaan etäämmältä reaaliajassa, ja rientää sitten apuun, kun alkaa tapahtua.) Hyvin rauhallisesti lampaat meihin suhtautuivat ja osa uskaltautui nuuhkimaan vähän lähemmäksikin. Kainuunharmakset erotti porukasta lilasta korvamerkistä.







 





Jos pyöreät uuhet olivat söpöjä, niin pienet karitsat ne vasta ihania olivatkin! Nuorimmat söpölaiset olivat vasta parin vuorokauden ikäisiä.


 



 


 
Ja olihan siellä toki lankaakin. Jos olisin ollut vähän paremmin varoissani, olisin lastannut koko peräkontin täyteen lankakasseja, mutta olen kyllä tyytyväinen näihin kahteenkin. Värjätyt ja yksi valkoinen lankavyyhti ovat Ilo ja Suru -sukkalankaa, harmaat ovat Iivari-kainuunharmaslankaa* ja yksi muhkea valkoinen vyyhti on kainuunharmashahtuvaa. Iivarit ovatkin jo muuttaneet muotonsa villatakiksi, joka odottaa seuraavaksi esittelyvuoroaan. Nähdään siis pian, bää!


(* langat saatu blogiyhteistyönä)








Kommentit

  1. NUO KARITSAT!!!! En kestä miten söpöjä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiks ookki! Niitä olis voinu jäädä katselemaan koko päiväksi. :)

      Poista
  2. Voi hellanlettas mitä söpöläisiä :))))))))

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit