lauantai 30. huhtikuuta 2016

Melkein unohdin


Kuvatiedostoja lärätessäni huomasin kuvanneeni monta sellaista työtä, jotka eivät ole koskaan päätyneet blogiin asti. On tullut seuraava kivempi ja parempi valmis projekti, joka on kiilannut eteen ja kuvat ovat jääneet kansioihin pölyttymään. Mutta nyt virkistän muistiani vuoden ajalta ja esittelen muutaman unhoitetun neulomuksen (ja on siellä jotain virkattuakin).


  

 

  Tein parrakkaalle mallilleni alkukeväästä lahjaksi raidalliset lapaset, joihin tykästyin itsekin niin paljon, että olen lainannut niitä salaa muutaman kerran. Synkistely-lapasten jämistä jäi juuri sopivat nöttöset, joten nämä lapaset ovat oikein jämien jämät. Aika hyvin kahdesta kerästä riitti: neuloin kahdet sukat ja kahdet lapaset. Regian Tweed -lankoja pitäisi kyllä hommata lisää, vaan olikohan se niin, että niiden valmistus vallan lopetettiin... 

Paukkuvimpien pakkasten aikana meillä puksutti tossutehdas. Rintamiestalon nurkista veti niin, että sukat pyörivät jaloissa ja parhaimmillaan pidin kolmia villasukkia päällekkäin. Ihanasta Pajukannan tilan gotlanninlampaan villasta neulotut Simple Garter Stitch Slippers -tossut (eli Raimot) pitivät viluvarpaani mukavan lämpöisinä. Lisäksi sain tuhlattua näihin melkein kaikki loput jämälangat, jotka jäivät yli nokkossukista. Tossujen malli oli niin kiva, että neuloin niitä yhteensä kolme paria, ja kun syksy taas lähestyy, teen varmasti muutamat parit lisää. Olen kuullut huhua, että joku muukin olisi jäänyt koukkuun näihin tossuihin.
 


 



 Kaksi tupsumyssyä lähtivät syksyllä lahjoiksi Rovaniemelle kahdelle pikku-murulle. Punainen myssy on virkattu Vauhdikkaan Kevätmyssyn ohjeella pehmoisesta Cascade 220 Superwash Sport -langasta ja violetti neulottu myssy taas on oma viritys Hjärte Garnin Palinosta (jonka valmistaminen on myöskin lopetettu). Mikään ei ole niin mukavaa kuin tehdä lahjaksi pieniä myssyjä ja lisäillä niihin vähän tupsuja.

Ja kappas, olen neulonut partasuulle toisetkin lapaset. Testasin näihin Nuolenpäät-myssyn neulepintaa ja se ei ehkä toiminut tumman alpakkasukkalangan kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Siinä varmaan syy, miksi nämä ovat jääneet unholaan. Ehkä vielä joskus teen toiset samanlaiset ei niin pörröisestä ja tummasta langasta.






Neonväreillä pilkutetut tweed-sukat ovat yhdet lemppareistani. Sukkien malli on mukaeltu Tin Can Knitsin Rye-sukista. Joko olen maininnut, että tykkään ainaoikein-neuleesta kuin hullu puurosta?

Ja sitten viimeisimpänä ovat Isagerin Jensen Yarnista neulotut pitkävartiset lapaset, jotka olen kevyesti käsin vanuttanut. Ovat kuulkaas lämpimät, eikä edes ranteisiin pääse pakkanen puraisemaan, jos vaikka talvitakin hihat ovat naftimman puoleiset. Mainitsinko jo jotain ainaoikein-neuleesta...



maanantai 11. huhtikuuta 2016

Il Grande Favorito ja maahissukat







Kuvat: Teemu Keskinen


Lanka: Debbie Bliss Donegal Luxury Tweed Aran, väri 26, 320g   
Puikot: 5 mm



Maaliskuussa iski neulojaan jumi: mikään lanka ei tuntunut inspiroivalta, ei liioin mikään malli. Viime vuonna oli ihan sama homma, samaan aikaan, ja sama lääke toi avun tälläkin kertaa, nimittäin vihreä väri. Tarkemmin sanottuna sammaleisen kuusimetsän vihreä Donegal Luxury Tweed Aran sekä vihreän eri sävyissä hehkuva Kureyon Sock. Ehkä ensi vuonna olen viisaampi ja valmistaudun maaliskuuhun isolla kasalla vihertäviä lankoja, jos se vaikka estäisi koko jumin.

Alunperin vihreästä tweedistä piti tulla takki puolisolle, mutta koska langan väri oli jonkun mielestä liian synkkä, sain mahtavan tekosyyn neuloa jotain itselleni. Jos paita on tweediä ja vihreä, niin onhan sen nyt oltava ihan paras ja lemppari. Ja sitä se kyllä onkin. 

Noron sukkalangan sain valita ystävän lankavarastosta ja iskin silmäni tietenkin vihreään lankakerään, josta tuli maahissukat. Täytyy tunnustaa, että tämä oli ensimmäinen tuntumani Noron lankoihin, ja ovathan langan sävyt ihan omaa luokkaansa, täyteläiset ja herkät samaan aikaan.










perjantai 1. huhtikuuta 2016

Suuri Harmaa -pipo




 



 Malli: Suuri Harmaa -pipo   Lanka: Drops Alpaca mix, 95 g   Puikot: 3,5 ja 3 mm



Kuinka tuhlataan kaksi kerää alpakkalankaa, jotka jäivät yli Magnoliasta? No näin:


Luodaan kaksinkertaisella langalla ja 3,5 mm pyöröpuikolla 4 silmukkaa.

Yhdistetään pyöröneuleeksi (Magic Loopilla) ja ensimmäinen kerros neulotaan jokainen silmukka sekä etu- että takakautta (yht. 8 s.). Toinen kerros neulotaan samoin (yht. 16 s.).

Kolmannella kerroksella neulotaan ensimmäinen silmukka etu- ja takakautta ja sitten yksi oikein. Jatketaan lisäyksiä joka toisella silmukalla koko kerroksen ajan.

Neljännella kerroksella neulotaan ensimmäinen silmukka etu- ja takakautta ja sitten kaksi oikein ja jatketaan näin kerroksen loppuun.

Viidennellä kerroksella neulotaan kaikki oikein.

Kuudennella kerroksella neulotaan ensimmäinen silmukka etu- ja takakautta ja sitten kolme oikein ja jatketaan lisäyksiä samassa tahdissa kerroksen loppuun.

Seitsemäs kerros neulotaan oikein.

Lisäyksiä jatketaan joka toinen kerros, kunnes lisäyskerroksella tulee lisäyksen jälkeen 9 oikein. Tämän jälkeen neulotaan sileää neuletta n. 12 cm lisäysten loppumisesta mitattuna. (Jos haluaa piposta pienemmän tai isomman, voi lisäyskerroksia lisätä tai vähentää.)

Vaihdetaan puikot puoli milliä pienempiin ja jätetään toinen lanka pois. Aloitetaan patenttineule ja neulotaan sitä n. 21-22 cm.

Päätellään silmukat joustavasti. Päätellään langanpäät.

Käännetään pipo nurinkurin nurja puoli ulospäin ja taitetaan patenttineuleosa kolminkerroin.

Mallaillaan pipo päähän niin, että otsatukka jää kivasti näkyviin. 

On muuten lämmin pipo. Se päässä voisi vaikka karata merelle kalastamaan.